Vakavissaan, naurua pidätellen Arkipäivän kybernetiikkaa

Muumilaaksossa muukalaisena

Kyllä meitä sivistetään ... tänään alkoi "suvaitsevaisuuden viikko".

Tämä suvaitsevaisuus-käsite ansaitsee dekomposoinnin. Niin, suvaitsevaisuus on siinä mielessä kiinnostava käsite, että sehän on sen hyihyi-rasismin vastakohta; voitaisiin jopa sanoa, että ensin oli "suvaitsevaisuus", ja vasta sen jälkeen määrittyi tämä nykyinen laajennettu ja sumeutettu rasismi-tulkinta. Ja suvaitsevaisuuus-käsitteestä periytyvät myös ne rasismi-sanan absurditeetit.

 

Jotta voisi ymmärtää täydellisen suvaitsevaisen ihmisen, uskossaan laupiaan sielun mielenmaisemaa ... kannattaa katsoa esimerkiksi Etelä-Afrikan rautateiden mainosvideo. Kyseessä on täydellinen idylli, jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja kaikki hymyilevät. Ihmisiä on erilaisia, mutta ah heitä katsotaan suopeasti; tätä on onni, tätä on suvaitsevaisuus. Tällaisessa ihannemaailmassa kaikki tietävät oman paikkansa, kukaan ei kapinoi, yksi (ylen)katse riittää - vihapuhetta ei siis ole, eikä kurinpalautuksia tarvita.

 

Miten tällaiseen henkiseen idylliin pääsee? - Kyse on taas synnyistä, ajatusmaailmaan täytyy kasvaa sisään. Ja kyllä, suomenruotsalaiset meitä suvaitsevaisuuteen ovat kaitsineet, heillä on avaimet tähän salattuun ihmemaahan, johon suvaitsevaisuuden mallimaailmaan jo lapset heillä ohjataan.

Tove Janssonin muumitarinat ovat täynnä vertauskuvia (esimerkiksi se pyrstötähti kuvasi sodan uhkaa, jne.). Muumilaakso on täynnä merkillisiä eläjiä, mutta opetus on, että kaikkia tulee erilaisuudessaan suvaita. - Tarkastellaan paria hahmoa, Tiuhtia ja Viuhtia. He puhuvat merkillistä kieltä, jossa tyypillisesti sanojen perään lisätään jotakin, tyyliin "post-i" tai "poliis-i". Eräänä päivänä nämä reppanat saapuvat muumilaaksoon jostakin ulkopuolelta; he ovat varastaneet jotakin arvokasta, ja nyt heitä täytyy suojella vainoojalta. Muumimamma näyttää mallia ja avosylin ottaa heidät asumaan Muumitaloon - vaikka he varastavat jopa Muumimamman käsilaukun - täytyyhän toki suojella luusereitakin jotka eivät omillaan pärjää. Pahinta on, että Tiuhti ja Viuhti ovat varastaneet Möröltä, joka sitten seuraa heitä Muumilaaksoon; vastedes Mörkö on alati myös muumien uhkana. Mörkö jäädyttää kaiken mihin astuu.

Mörkö. Voisiko Neuvostoliiton/Venäjän uhkaa paremmin kuvata ... mutta että sekin olisi meidän vikamme, mekö Mörön suututimme?

Kaikenkattava suvaitsevaisuus on kuitenkin tukahduttavaa. Kunnon tarinaan tarvitaan jonkin verran vapautta ja anarkiaa, elämää: tästä esimerkkinä on muumikirjoissa Pikku Myy (vastaava "välttämätön" anarkistihahmo ruotsalaisessa idyllissä on Peppi Pitkätossu). Mutta kapinointi on sallittua vain rajojen sisällä - auta armias jos ajaudut vihapuheeseen.

 

Soinille vihjeeksi: jos haluat jatkaa jytkyä, vapauta meidät tästä suvaitsevaiston lokerikosta. Näytä esimerkillä että ihmiset uskaltaisivat rakastua suomalaisuuteen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Eikös rajojen rikkominen tosiaan ole juuri sitä, että häippäistään (miltei) surutta sieltä mukavuusalueelta maailman hampaisiin kaikkien kummasteltavaksi ja hävettäväksi. Ehkä nykyajan illuusio on se, että rikomme jotain 60-luvun rajoja kuvitellen, että siinä on oikeasti jotain rajoja rikkovaa. Elämme 2000-luvua, mutta ne todellisuuttamme määrittävät tarinat opetuksineen ovat ihan muualta.

Latenssi jaksaa ällistyttää. Olen toistuvasti törmännyt 70-luvun ajatuksiin, jotka ovat käytännössä toteutuskelpoisia vasta nyt, mutta silti niitä pidetään aika hurjina visioina. Teema toistuu tosiaan yllättävissä yhteyksissä.

Vaan missä ovat lentävät autot ja kiiltävät kupolikaupungit?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Niin, jos puhut hyvinvointiin tottuneesta länsimaisesta ihmisestä - muutoksia ei mielellään koeta. Todellinen muutos johtaa epävarmuuden tunteeseen.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Työpaikalla" kuulen suurimmat viisaudet vahtimestarin suusta. Tänään hän sanoi näin: todellista suvaitsevaista olisi se että suvaitsisi myös niitä jotka eivät suvaitse. Se taisi olla viisaasti sanottu.

Hän jatkoi että ei voi äänestää suvaitsevaisia koska he eivät suvaitse.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Minä vierastan suvaitsevaisuutta, koska se käsite on jotenkin sisäisesti ristiriitainen, tai ainakin elämänasenteena kestämätön: vain tuuliviiri, äärimmäinen arvorelativisti voi aidosti hyväksyä kaiken oudonkin. Lieneekö tällaisella henkilöllä omaa persoonaa ollenkaan, ei ainakaan periaatteita? - Niin tai ennemminkin se, että joku sanoo olevansa suvaitsevainen, paljastaa ettei kyseinen henkilö ole kunnolla edes miettinyt asiaa, haluaapa vain olla "sivistynyt".

Jukka Johansson

Minulle tulee tuosta sanasta aina mieleen sietäminen. Kun joku suvaitsee, hän sietää, vaikka ei itse asiasta tai ilmiöstä pitäisikään. Aika ikävä sana.

Jari Eteläsaari

Oma elämänkatsomukseni on tuottanut varmaankin luokkaa 10000 asiaa joita en suvaitse, silti pidän itseäni kohtuullisen vapaamielisenä.

Käsitteenä suvaitsevaisuus edustaa kuitenkin sellaista aatetta jolla ei ole arvopohjaa, tai ymmärrystä siitä että yhteiskunnissa on paljon asioita joita ei kannattaisi suvaita, ainakin jos itsellä on joitakin arvoja joita pitää yhteiskunnan kannalta tärkeinä.

Suvaitsevaisuus muistuttaa hieman kristinuskon toisen posken kääntämistä ja suvaitsevaisina itseään pitävät tuntuvat reagoivan kovin negatiivisesti sellaiseen joka on aatteellisesti ohjatun suvaitsevaisuus uskonnon oppien vastaista.

Kalle Lehtonen

Eikö mikään riitä? RKP on jo suvainnut suomen käyttämisen niin virallisissa yhteyksissä kuin rahvaankielenä! Mitä vielä pitäisi suvaita?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pikku Myy huusi kovalla äänellä jalkaansa polkien:

"Ei se riitä - haluan enemmän!"

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kaipa se tuossa suvaitsevuudessa on pahinta, että se on aina kaksoisstandardi. Tarvitsemme suvaitsevuutta vain kun meissä viriää jokin suvaitsematon mielenliike.

Voisimme poimia maailmankirjallisuudesta muitakin näihin mielenmaisemmin sopivia metaforia, esimerkiksi Chamisson kirjan sankarin, joka oli varjoa vailla. Suvaitsevuudellakin on aina varjonsa, ja jos sen salaamme, jäämme kiinni kuin Peter ilman varjoaan.

Ihmiset aistivat että Schlemihl-miekkosessa oli jotain vialla. Samoin voimme vaistota että kaikkeinsuvaitsevimmissa on jotain pahasti vialla.

Ihmiset voisivat olla sielultaan terveempiä, elleivät suvaitsisi mitään. Sehän ei johda siihen, että he haluaisivat tuhota kohteet joita eivät suvaitse. Päinvastoin, se johtaisi siihen että he oppisivat tulemaan terveesti toimeen sen kanssa mitä eivät suvaitse.

Mutta aikamme on sellaista, että kaikesta tehdään "ismi". Suvaitsevuuskin on yksi ismi muiden joukossa. Kuten aikamme ihminen haluaa samaistua ja tunnustaa omaa ismiään, ja vastaavasti vihaa vastapuolen ideologista ismiä, samoin suvaitsevuus ja suvaitsemattomuus jakavat ihmisiä.

Sillä ei sitten enää ole tekemistä minkään omakohtaisen tai ajatellun kanssa. Se on vain sitä samaa samaistumista. "Jos et ole puolellamme, olet vastustajiemme puolella."

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Kiitos että selkiytät ajatuksiani ... tuonsuuntaisia epämiellyttäviä tuntemuksia itselläkin on ollut, mutta vain "fiilispohjalta"!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Ihmiset voisivat olla sielultaan terveempiä, elleivät suvaitsisi mitään. Sehän ei johda siihen, että he haluaisivat tuhota kohteet joita eivät suvaitse. Päinvastoin, se johtaisi siihen että he oppisivat tulemaan terveesti toimeen sen kanssa mitä eivät suvaitse."

Mielenkiintoinen, suorastaa sykähdyttävä ajatus! Mitä se käytännössä merkitsisi? Aitoa myötämielisyyttä niitä kohtaan, joiden mielipiteitä ei ymmärrä tai suvaitse. Ei tarvitsisi, koska sisäsyntyisesti ihminen tajuaisi erilaiset lähtökohdat, kulttuurin ja myös ajatuksenvapauden vaatimuksen.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Kaija: "Aitoa myötämielisyyttä niitä kohtaan, joiden mielipiteitä ei ymmärrä tai suvaitse."

Noin minä koen suvaitsevaisuuden. Myötämielisyytenä. Eikä hysteerisenä rasismijahtina.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Tervehdys Heikki! Hyvää keskustelua olet saanut aikaan, niinpä omana panoksena keskusteluun kopsaan juuri kirjoittamani kommentin (Immosen blogi) koskien 70-luvun vihreiden taantumista liberaaleista totalitääreiksi 2000-luvulla.

"Niinistö korostaa kokemustaan perinteisen politiikan saralla ja kontaktejaan ylimmällä tasolla. Haavisto edustaa politiikan teossa uutta sukupolvea, joka uskoo suoraan demokratiaan ja välittömään vaikuttamiseen" - Pekka Vennamo.

Jaan edellä esitetyn näkemyksen. Itsekin Haaviston sukupolven edustajana olen suoran demokratian kannalla, jo 70-luvulta asti, kun taas kansalaisaktivismin vastavoimat, teiniliittolaiset, taistolaiset ja muut vasurit kunnostautuivat perinteisen politiikan saralla. Sen ajan vihreä liike oli ympäristötietoinen, porvarillisen ajattelun rajoja ja tabuja rikkova kansalaisvaikuttaja.

Mitä vihreät ovat nyt? Samassa rintamassa entisten taistolaisten ja teiniliittolaisten kanssa lukevat Orwellin satiiria totalitarismista kuin piru raamattua ja tekevät siitä reaalitodellisuutta. Braxin johdolla kriminalisoineet uskontoa pilkkaavan puheen, Sinnemäen johdolla julistaneet maahanmuuttokriitikot rasisteiksi ja natseiksi, muuttoliikkeen ekologiset ja inhimilliset seuraukset - So what.

Kertakaikkisesti, Vihreät, De Gröna, ajavat holhousyhteiskunnan arvoilla totalitaarista politiikkaa ja stagnaatiota suomeksi ja ruotsiksi. Eivät sentään kaivaneet historiasta venäjää kaikille ihmisille pakolliseksi.

Nykyajan "vihreä liike" on suoraa demokratiaa ajava, ympäristötietoinen Muutos-puolue, ainoa poliittisesti vaikuttava kansalaisjärjestö joka ei ole sitoutunut mihinkään ideologiaan.

Muutos 2011-liike leimattiin vihreiden ja vasemmiston toimesta rasistiseksi edellisten ek-vaalien alla, vaikka maahanmuuttopolitiikka on haavistolaista, ympäristö- ja kehitysyhteistyöpolitiikka paloheimolaista ja suora demokratia itsensä cityvihreiden kannattamaa.

Muutospelkoiset ihmiset mustasivat liikkeen maineen vain sen vuoksi, että se perustettiin Hommafoorumilla, joka on yhdistänyt maahanmuuttopolitiikan arvostelijat yli puoluerajojen, edustaen etnisesti erilaisia kansalaisaktiiveja ja ihmisiä ideologisesti laidasta laitaan.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Ei vihreitä viitsisi moittiakaan ... ovat fiksuja ihmisiä, vilpittömiä, asiaansa uskovbia, ikäluokkansa parhaimpia ... ja tämän sanon aivan ilman ironiaa.

Iso kysymys onkin ... millä kohtaa se kaikki hyvä kääntyy vastakohdakseen?

Ja eikö vain sama tragedia koske kaikkia hienoja ideologioita. - Onko se vain se muutospelko: kun on saatu kehykset pystyyn, kun on saatu vyöry hallintaan, ruvetaan suojelemaan saavutettuja oloja? Epävarmuus on epämukava olotila (mutta siinä on kaiken uuden siemen).

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Iso kysymys onkin ... millä kohtaa se kaikki hyvä kääntyy vastakohdakseen?"

Hyvä kysymys onkin. Ilman psykoanalyysia veikkaisin ideologian toimeenpanossa tapahtuvaa byrokratisoitumista, vallan keskittymistä virkamiehille ja puolueille.

Uskoisin, että mahdollisimman autonominen lähidemokratia voisi toimia lähtökohtana vastuulliselle vapaudelle, koska osallistumalla yhteisönsä päätöksentekoon ihmiset ottavat vastuuta omistakin tekemisistä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Vai onkohan kaikilla tuoretuotteilla (kutan aatteilla) "parasta ennen" -päivänääränsä ... ehkä kaikki elävä vain kuolee?

Toimituksen poiminnat